Haitalliset vieraslajit

Haitallisten vieraslajien torjunnalla Väylävirasto tukee luonnon monimuotoisuutta väyläympäristöissä.

Haitallisista vieraslajeista jättiputkien torjuntaa maantie- ja rautatiealueilta on tehty jo vuosia. Sekä kurtturuusun että komealupiinin torjunnan kohdentaminen perustuu vieraslajien hallintasuunnitelman periaatteisiin. Väyläympäristöihin ei istuteta haitallisiksi säädettyjä tai tunnistettuja vieraskasvilajeja.

Tienvarsiniittojen ajoituksella voidaan vaikuttaa haitallisten vieraslajien runsauteen. Esimerkiksi kukkivia lupiineja ei säästetä niitoissa, jotta niiden siemenet eivät leviäisi uusille kasvupaikoille.

Haitallisten vieraslajien, kuten lupiinin tai kurtturuusun kitkeminen tai muu hävittäminen väylien varsilta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin eikä sitä saa tehdä ilman lupaa. Esimerkiksi moottori- ja moottoriliikenneteille meneminen on kokonaan kielletty. Myöskään rautatiealueille meneminen ei ole sallittua tässä tarkoituksessa.

Hävittämistoimia suunnittelevat voivat ottaa yhteyttä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä. Siirry Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivuille.

Mihin voin ilmoittaa vieraslajihavainnosta?

Ilmoituksen vieraslajihavainnosta voi tehdä Vieraslajit.fi-sivustolla.

Osa haitallisista vieraslajeista on todettu niin haitallisiksi, että niihin tulee kohdistaa välittömästi tehokkaita toimenpiteitä. Näistä haitallisimpia ovat jättiputket. Jättiputkihavainnoista maanteiden ja rautateiden varsilla voi ilmoittaa Palauteväylä.fi-palvelussa. Sijainnin voi merkitä kartalle. Viestit välitetään maanteiden hoidon urakoitsijoille tai rataisännöitsijöille, jotka hoitavat torjunnan käytännössä. Jos kasvusto kasvaa muualla kuin tie- tai rautatiealueella, poistamisesta on vastuussa maanomistaja.

Jättiputkina hävitettäväksi on ilmoitettu myös ukonputkia, väinönputkia ja karhunputkia. Näitä kotimaisia lajeja ei pidä sekoittaa jättiputkiin, eikä niitä ole syytä hävittää. Väinönputki on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella. Ellet varmasti pysty erottamaan näitä lajeja, on syytä kysyä tunnistusapua.

Kurtturuusu

Kesällä 2019 tuli voimaan valtioneuvoston asetus, joka velvoittaa maanomistajia torjumaan kurtturuusun ja komealupiinin kaltaisia haitallisia vieraslajeja. Kurtturuusun kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, joka päättyi 1.6.2022.

Kurtturuusu ei kuulu Suomen lajistoon ja se on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa kasvupaikassaan, voivat sen kiulukat ja siemenet kulkeutua muuttolintujen mukana tai vesistöissä veden virtauksen mukana kauaskin.

Kurtturuusua on menneinä aikoina istutettu esimerkiksi maanteiden varsille huomattavia määriä sen takia, että kurtturuusu kestää hyvin tieympäristön suolaa ja hankalia kasvuolosuhteita.

Lue tiedote 20.5.2022: Rannikoilla maantieverkon kiireellisimmät kurtturuusun torjuntakohteet

Kysymyksiä ja vastauksia kurtturuususta

  • Selvitimme vuosina 2019 ja 2020 maantie- ja rataverkolta, kuinka hyvät tiedot kurtturuusun esiintymisestä oli olemassa sekä alustavasti sitä, miten paljon ja missä kurtturuusua on istutettuna. Olemme jatkaneet inventointia maanteiden hoitourakoiden valmistelukierron mukaan.

    Maanteillä olemme jatkaneet inventointia hoitourakoiden valmistelukierron mukaan, mutta meillä ei ole vielä täysin kattavaa tietoa kurtturuusun määristä koko maassa. Rekisteritietojen ja Uudenmaan ELY-keskuksen erillisinventointien mukaan tieverkolla oli istutettuja kurtturuusuja yhteensä noin 1 037 000 neliömetriä (103,7 hehtaaria). Pääosa, noin 70 hehtaaria, kurtturuusuista on Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. 

    Rataverkon vieraslajien inventoinnin toimintamallia on kehitetty vuonna 2022, ja inventointeja on jatkettu vuonna 2023 Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen liikennepaikoilla eli muun muassa asemanseuduilla.

    Jättiputken esiintymiä on torjuttu jo kymmenkunta vuotta sitä mukaa, kun havaintoja esiintymistä on tehty. Maanteiden komealupiiniesiintymistä on inventointitietoa joiltakin hoitourakka-alueilta. Muista maantiealueiden haitallisista vieraslajeista tietoja on vain muutamilta alueilta Suomesta. Rautateillä muitakin haitallisia vieraslajeja on selvitetty liikennepaikoilla eli muun muassa asemanseuduilla.

  • Maanteiden 1.6.2023 voimaan tulleessa viherohjeistuksessa on ajantasaiset ohjeistukset vieraslajien torjunnan tavoitteista ja keinoista. Olemme selvittäneet kurtturuusun torjuntamenetelmiä, niiden soveltuvuutta maantieympäristöön ja torjunnan ohjelmoinnin menettelyjä. Olemme selvittäneet myös torjunnan kustannuksia. 

    Väylävirasto on julkaissut ohjeen rautateiden haitallisten vieraslajien inventoinnista, torjunnasta ja tiedonhallinnasta keväällä 2024. Radanpidon ympäristöohjeiden uusimmassa päivityksessä on otettu huomioon vieraslajien torjunta ja annettu toimintaohjeet esiintymätietojen kokoamisesta ja vieraslajien torjunnasta. 

    Väylien parantamisen hankesuunnitelmiin olemme ohjeistaneet sisällyttämään mukaan vieraslajiselvityksen, vaikutusten arvioinnin ja toimenpide-esitykset vieraslajien torjumisesta.

    Maanteiden parantamishankkeissa on raportoitu vuosina 2022-2023 vieraslajien torjuntaa noin 22 600 neliömetrin alalta. Erillistä kurtturuusun hävittämistä on tehty vuonna 2023 muun muassa Kuopiossa, valtatien 5 keskialueella noin kilometrin matkalla. 

    Rautatiealueilta on raportoitu vuosina 2022-2023 vieraslajien torjuntaa noin 8 100 neliömetrin alalta. Kanavaympäristöistä kurtturuusua on poistettu järjestelmällisesti viime vuosina.

    Toukokuussa 2022 valmistui selvityksemme kurtturuusun torjunnan priorisoinnista maantieverkolla. Priorisointi pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin ja ohjaa torjuntatoimien kiireellisyysjärjestystä. Kiireellisyysjärjestyksessä painottuvat merenrannikot ja saaristot sekä Natura- ja muiden luonnonsuojelualueiden läheisyys.

    Yksittäisten kurtturuusuesiintymien poiston priorisointi, koko Suomi (pdf)

    Vuonna 2022 valmistui myös rautatiealueiden haitallisten vieraslajien jatkotoimien suunnitelma. Rautatiealueilla kurtturuusun torjuntapilotit ja torjunnan ohjelmointi aloitettiin vuonna 2023. Alkuvuonna 2024 selvitettiin alustavasti konenäön mahdollisuuksia rautateiden linjaosuuksien vieraslajitunnistukseen. 

  • Väyläviraston tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin vastuualue jatkaa kurtturuusujen torjuntapilottia Salon ja Liedon hoitourakka-alueilla.  Hävitettävät kasvustot on inventoitu loppukesällä 2022. Salon urakka-alueella kohteita on 67 ja Liedossa 19. Pilottikohteissa kerätään kokemuksia torjunnan suunnittelusta, menetelmistä ja kustannuksista. Kesällä 2024 käynnistyy myös eteläisen Suomen ELY-keskusten ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeena kurtturuusun torjuntakokeilu purppuranahakka-sienen avulla.

    Väylävirasto on rahoittanut keväällä 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käynnistämää pilottihanketta, jossa tarkoituksena on laatia kurtturuusun ja komealupiinin torjunnan alueellinen toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelman avulla torjuntatoimet voidaan kohdistaa kiireellisimmille alueille. Pilottihanketta ovat rahoittaneet myös ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

    Vuonna 2023 alkoi myös pienimuotoinen rautatiealueiden kurtturuusun torjuntoihin painottuva pilotti Etelä-Suomessa. Sillä kerätään muun muassa menetelmä- ja kustannustietoa. Rautateiden vieraslajien torjunnan ohjelmointityötä on tehty vuodesta 2023 alkaen. Vuonna 2024 alkaa liikennepaikkojen (mm. asemanseutujen) jättiputkien ja kurtturuusujen koordinoitu torjuntatyö.

    Teemme jatkuvasti kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjuntaa mahdollisuuksien mukaan väylähankkeiden yhteydessä. Jättiputkien torjuntaa jatketaan sekä maanteiden että rautatiealueiden kunnossapidossa.

  • Jatkamme kurtturuusun torjuntamenetelmien kehittämistä pilottihankkeissa. Teemme jatkossakin kurtturuusun torjuntaa väylähankkeiden yhteydessä. Pyrimme toteuttamaan myös erillisiä kurtturuusun torjuntatoimia etenkin eteläisen Suomen rannikkoalueilla yhteistyössä ELY-keskusten L-vastuualueiden kanssa.

  • Haitallisten vieraslajien torjunnassa on EU:n ja Suomen lakien ja asetusten mukaan otettava huomioon toimenpiteiden kustannukset suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Kaikkien kurtturuusuesiintymien hävittämiseen ei kustannustehokkuuden kannalta ole edellytyksiä ainakaan lähitulevaisuudessa.

    Tärkeintä laajalle levinneiden vieraslajien kuten komealupiinin ja kurtturuusun torjunnassa on estää niiden leviämistä edelleen. Hävittämisessä ensisijaisia ovat luonnonarvoiltaan merkittävät alueet ja niiden läheisyys. Väyläalueilla kasvavien kurtturuusujen hävittäminen tulee vaatimaan aikaa useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

  • Kurtturuusun hävittämiseen liittyy useita ongelmia. Torjuntakustannukset ovat suuret, koska kurtturuusua on eri väylien varrella runsaasti. Kullekin esiintymälle soveltuvat torjuntamenetelmät joudutaan selvittämään ja suunnittelemaan tapauskohtaisesti. Vasta hyvin tehdyn suunnittelun perusteella on mahdollista arvioida torjunnan kustannukset.  Kustannuksia tulee niin torjunnan suunnittelusta, itse torjunnasta, jätteen kuljetuksesta ja jätemaksusta kuin myös seurannasta ja jälkihoidostakin.

    Yhtenä pullonkaulana on se, ettei vieraslajijätteelle ole riittävästi vastaanottopaikkoja eri puolilla maata. Väyläalueilla voidaan joutua hävittämään kurtturuusut kaivamalla pensaat kasvualustoineen pois, jolloin syntyy suuri määrä jätettä. Kuntien jätelaitosten vastaanottopisteverkko on harva, eikä kaikilla vastaanottopaikoilla ole lupaa ottaa vastaan vieraslajijätettä.

    Kun vastaanottopaikkoja ei ole riittävästi, on hävittämisen ja siihen liittyvien kuljetusten kustannusten arviointi hankalaa. Jos jätettä hävitettäisiin epäasianmukaisesti, voisi vieraslajiongelma pahentua entisestään. Jätelaki kieltää kasvijätteenkin hautaamisen. Syntyvän kasvijätteen ja pintamaan erottelu ei helpottaisi tilannetta, koska se on niin ikään kallista mutta myös hankalaa väyläympäristössä. Siksi torjuntaa on tähän asti tehty lähinnä väylähankkeiden yhteydessä.

    Yksi näkökulma ovat myös muutokset tieympäristössä tai taajamakuvassa: kun istutusalueita hävitetään, on tilalle laitettava useimmiten nurmikko, jotta voidaan seurata mahdollista torjunnan jälkeistä versojen kasvua. Tällöin tiemaisema muuttuu ja tämä voi vähentää ympäristön viihtyisyyttä.

    Lisäksi on hyvä huomioida, että esimerkiksi rautatieasemien ja niiden parkkipaikkojen mahdolliset kurtturuusuistutukset eivät välttämättä ole Väyläviraston hallinnassa. Omistajana voi olla myös esimerkiksi kunta tai jopa yksityishenkilö.

  • Olemme Väylävirastossa arvioineet, että maantieverkon kurtturuusujen hävittäminen ilman jätekustannuksia maksaisi noin 10 miljoonaa euroa ja jätekustannukset (vastaanottomaksut) huomioon ottaen kustannukset olisivat suuruusluokkaa 50-100 miljoonaa euroa.

  • Kurtturuusupensaat on muutaman vuoden välein leikattava alas. Kurtturuusun siemeniä sisältäviä kurtturuusun marjoja eli kiulukoita on voinut päästä siirtymään alasleikkauskaluston mukana uusille kasvupaikoille tieympäristössä. Kurtturuusun siementen leviäminen uusille kasvupaikoille esimerkiksi saaristoon on tapahtunut todennäköisesti muuttolintujen mukana ja myös vesistöjen varsilla virtaavan veden mukana.